maanantai 22. heinäkuuta 2019

Työhuoneen fengshui



Sektori 3: perhe, suku. Elementti puu.
Trigrammi: chen – ukkonen. Ilmansuunta: itä. Aika: keskiaamu/kevät. Perhe: vanhin poika.


















Työhuoneemme sijaitsee talon itäisessä osassa puun sektorilla. Kolmas sektori on perheen, suvun ja terveyden edustaja. Sen elementti on puu ja värit vihreä ja ruskea.

Hyvässä tasapainossa oleva alue parantaa perheen keskinäisiä suhteita.



Yrittäjän työhuone puun alueella on toisaalta hyvä, toisaalta huono?

Puu on uudistava elementti ja auttaa asioiden aloittamisessa.


Se on hyvä. Toisaalta se voi aiheuttaa muutoksia elämässä ja siksi olen koittanut olla tarkkana, jotta muutokset eivät olisi negatiivisia vaan toivotunlaisia.

Puu on vahva elementti, sitä ei saa olla liikaa.

Jos baguan kolmannella sektorilla oleva huone on tasapainoton, se voi aiheuttaa vaikeuksia perhe-elämässä. Myös saamattomuus, lyhytjännitteisyys rauhattomuus ja tyytymättömyys kertovat alueen epätasapainosta. Tasapaino puolestaan tuo mukanaan paremman itsetunnon, malttia, harkintakykyä ja rauhallisuutta.

Ensimmäinen haaste työhuoneen kanssa oli seinien väri.

Metalli on puun vihollinen,

mutta pidän valkoisista ja harmaista seinistä. Kaikki kotimme seinät ovat joko valkoisia, mustia tai harmaita. Työhuoneen ikkunaton ulkoseinä on harmaa, muut seinät ovat valkoisia.

Vesi saa puun kukoistamaan.

Tässä huoneessa mustaa on yksittäisissä esineissä: hyllyllä olevissa säilytyslaatikoissa, työtuoleissa ja maton kuvioissa. Lattiassa, työtuolissa ja pikkutavaroissa on myös puuenergiaa.

"Fengshuillisesti" työpöytä on väärin sijoitettu. Me molemmat istumme selkä ovelle päin. Se ei aiheuta minussa epävarmuutta tai ahdistusta, päin vastoin: voin sulkea muun maailman pois ja katsella ulos ikkunasta.


Tiltaltti piipahti!

Talvella ikkunan takana on lintujen ruokintapaikka. Aamuisin, varsinkin valoisaan vuodenaikaan, olen aktiivisimmillani. Herään usein jo aamuviideltä, avaan sähköpostit, katson Facebookin, käsittelen kuvia; tätäkin kirjoitan aamukuudelta. Jos tarkenee, käyn välillä pihalla ja puutarhassa tekemässä aamukierroksen koiran ja kahvikupin kera.

Aamut ovat minun aikaani.

Kukaan ei pyydä mitään, on hiljaista - ja aurinko paistaa sisään ikkunasta. Aamuaringon lisäksi ikkunasta näkyy syyshortensia, punalehtinen omenapuu (vielä pieni) ja suuria vaahteroita vähän kauempana. Hortensiassa pyrähteleviä pikkulintuja on mukava seurailla. Eläimet tuovat myös hyvää energiaa ja liikettä. Hyvä näin.

Puuenergiaa olen lisännyt viherkasveilla. Työpöydällä viihtyy peikonlehti, laatikostojen päällä liuska-aralia ja seinustalla puistokultapalmu, joka toivottavasti rupeaa voimaan kohta paremmin.

Itään antavissa huoneissa viihtyvät monet huonekasvit. Vähiten valoa tarvitsevat mm. erilaiset rönsyliljat, muratti, herttaköynnösvehka ja komeaviirivehka. Itäiselle ikkunalle sopivat myös tuonenkielo, anopinkieli, palmuvehka, jättipeikonlehti, hopeaköynnös ja kultaköynnös.

Tähän huoneeseen sopisivat kuvat perheestä ja suvusta. Ainakaan vielä ei sellaisia seinillä ole, mutta äitini, Nanna Salmen tekemä vuorisilkkiapplikaatio löysi paikan vaatehuoneen vastaiselta seinältä. Taulu odottaa vielä kehyksen korjaamista ja seinälle nostamista.

Kuva on osa leija-sarjaa ja olen aina ajatellut että kuvan hetki on aamupäivää, sitä aikaa kun taivas on jo valoisa, mutta aurinko ei vielä paahda kaikkia värejä rikki. Taustalla on aamuisen meren ja taivaan horisontti, etualalla ilmaan nousevan leijan häntä.

"Puuelementin luonne yhdistetään ylöspäin suuntautuvaan energiaan, joka kasvaa ja laajenee valtavalla voimalla joka suuntaan" .Taulu on täsmälleen oikeassa paikassa: se on rauhallisesta kuvakielestään huolimatta täynnä dynaamista, ylöspäin suuntautuvaa liikettä. 

Työpöytä

Työpöydälle on fengshussa omat ohjeet. Se edustaa aina baguan sektoria 1: pohjoinen, vesi, ura.


  • Työpöydän vasemman puolen pitäisi olla tuettu. Jos vasemmalla on avointa tilaa, siihen voi laittaa viherkasvin, jalkalampun tai jonkun muun tukea antavan elementin.
  • Pidä työpöydällä kuvia jotka symboloivat yhdessäoloa (ja asiakkaitasi).
  • Pidä työpöydällä vaurauden symboleja (lähtevät laskut, laskin yms.)
  • Työpisteen värejä ovat aina musta ja tummansininen.Tietokoneen näppäimistöllä, hiirimatolla, kirjoitusalustalla tai muilla tarvikkeilla on työpöydälle helppo tuoda näitä värejä.
  • Sijoita pöydälle tai muualle työpisteen lähelle kuvia jotka symboloivat päämääriäsi.
  • Valitse tietokoneen taustakuvaksi kuva vedestä (ura, eteneminen).
  • Lisää puuenergiaa viherkasveilla (vauraus, runsaus, hyvinvointi). Rahapuu on erityisen hyvä jos valo-olosuhteet ovat sopivat.
  • Pidä puhelinta tällä alueella. Se symboloi yhteydenpitoa avuliaisiin ystäviin ja asiakkaisiin.
  • Pidä pöydällä esineitä jotka liittyvät työssäsi tarvitsemaasi luovuuteen.



  • Tuo työpisteelle myös punaista väriä.



  • Siivoa työpöytäsi päivän päätteeksi. Näin pääset aloittamaan jokaisen päivän kirjaimellisesti "puhtaalta pöydältä".

Raha-asioiden hoito
  • Pidä se paikka siistinä jossa hoidat laskujen maksamisen, budjetin suunnittelun ym. raha-asioihin liittyvät toimet.
  • Kun maksat laskuja, tee se rauhassa, äläkä tee sitä paikassa jossa rentoudut.
  • Pidä ja säilytä laskut järjestylsessä, maksetut ja maksamattomat erillään. 

Tietoa fengshuista olen hakenut ja kerännyt intenetistä. Suomenkielisiä tietolähteitä tähän bloggaukseen ovat olleet

Ihana, kamala Ikea

Pääsin ensimmäisen kerran Ikeaan 1988. Asuin Hampurissa ja odotin poikaani. Oli siellä hienoa ja ihmeellistä. Silmät ymmyrkäisinä katselin valtavaa valikoimaa ja ihastuin Ikeaan ikihyviksi. Pienellä budjetillani en ihmeellisiä ostoksia tehnyt, mutta untuvatäkin ja pussilakanan ostin vauvalle ja itselleni teräksisen lävikön. Se on minulla vieläkin.



Hampurin Ikea sijaitsi kaupungin pohjoispuolella, ja siellä se on tietysti vieläkin. Hampuriin on rakennettu myös toinen Ikea Elbe-joen eteläpuolelle jonne kaupunki on alkanut muutenkin levitä. Ikeassa käyminen ei tuohon aikaan ollut synti ja häpeä, vaan harvinaista herkkua. Suomesta käsin lähin Ikea löytyi Tukholmasta ja voi sitä kateuden määrää, jos joku pääsi siellä käymään - ehkä jopa auton kanssa... Onnea oli jos sai edes Ikean kuvaston käsiinsä. Sitä sopi plärätä - ja haaveilla...


Tuosta ensimmäisestä vierailustani jäi kuitenkin ihastus Ikeaan. Kun Suomeen rakennettiin ensimmäinen Espooseen 1996, en omistanut autoa, eikä sisustamiseen ollut rahaa edes Ikean verran. Kaukanakin se tuntui olevan. Kuitenkin, pikkuhiljaa, tavalla tai toisella, vuosien varrella niitä Ikean tavaroita alkoi hiipiä kotiin.


Sanotaan, että Ikea on muuttanut kotien sisustuksia samanlaisiksi. Sanotaan myös, että se on innostanut suomalaiset sisustamaan. Ja toisaalta: kodit ovat usein näyttäneet melko samanlaisilta kaikkina vuosikymmeninä ja se on tietysti johtunut siitä, että valikoima on ollut paljon suppeampi markkinoilla ja kalusteiden käyttöikä on ollut pidempi: kun sohva tai ruokapöytä oli kerran hankittu, sen kanssa elettiin vuosikymmenet. Sama koski muitakin sisustuselementtejä, kiintokalusteita ja käyttötavaroista olipa sitten kyse kylpyhuoneen laatoituksesta, pesukoneesta, autosta tai ruohonleikkurista. Omaisuudesta pidettiin hyvää huolta, arvokkaita esineitä vaalittiin ja suojeltiin ja ne jätettiin perinnöksi seuraaville sukupolville.

Ikea ja muut sen vanavedessä seuranneet edulliset kalustemyymälät ovat tietysti mahdollistaneet myös "kertakäyttösisustamisen", mutta eihän niitä Ikean kalusteita tai tavaroita tarvitse vuoden välein kaatopaikalle kantaa!



Astiapuolella luotan Iittalaan. Vaikka Teeman lautaset ovat painavia ja vähän hankalia astianpesukoneessa, ne ovat meillä jokapäiväisessä käytössä. Shampanja juodaan Lehmannin kristallilaseista, mutta Svalka-viinilasit ovat ihan ehdottomat! Niistä menee kaikki: valkoviini, punaviini ja kuohari, eikä harmita, vaikka joku lasi joskus menisikin rikki. Lasin muotoilu on ajaton, pelkistetty ja tarkoituksenmukainen, se sopii kaikkiin kattauksiin.


Muumimukeja on kotiin tullut lähinnä lahjoina. Kuvassa olevan mukin sain pojaltani lahjaksi kun muutimme tähän uuteen kotiin. Kuvan tunnelman hän sanoi kuvastavan sitä tunnelmaa, jonka toivoo uuteen kotiimme: turvaa ja yhdessäoloa valossa, vaikka ulkona olisi pimeää ja myrskyisää. On toiminut.



Vielä en ole löytänut Ikean valkosipulipuristimen voittanutta: tukeva, helppo puhdistaa, mutta Hackmanin juustohöylä on se ainoa, oikea.


Keittiöstä löytyy paljon muutakin: leikkuulautoja, uunivuoka, servettejä, kulhoja... Kaikkea pientä.




Vaikka kuinka yritän löytää jostain muualta jotain kivaa ja budjettiin sopivaa, niin aika usein se löytyy - Ikeasta. Malm-lipasto. Täydellinen. No, kuulemma "hengenvaarallinen", mutta on se meillä pystyssä pysynyt. 

Hankin kolme työhuoneeseen piirustus- ja askarteluvälineille. Muutossa ne siirtyivät uuden kodin olohuoneeseen ja säilytin niissä edellisten lisäksi astioita kun keittiöön ei mahtunut. Samalla ne toimivat viherkasvien ym. pitopaikkana. Seuraavassa muutossa ne olivat taas olohuoneessa ja niissä säilyetttiin mm. varavuodevaatteita ja vaatteita. Nyt viimeisimmässä muutossa kaksi on palannut työhuoneeseen alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa ja yksi on vaatehuoneessa sukka- ja alusvaatelaatikostona. Kaverikseen lipastot saivat mitkäs muut kuin Bergshult/Granhult -yhdistelmän.

Malm-lipastot ovat sopeutuneet erilaisiin sisustuksiin ja eri huonekorkeuksiin. Veikkaan, että tämä oli niiden viimeinen muuttoreissu, sen verran ovat sokkelit ottaneet osumaa. Vielä rikkoutuneet kohdat on saatu soviteltua piiloon, mutta toivon, että niitä ei tarvitse enää koskaan muuttaakaan!

Alvine Strå-pussilakanat ovat olleet ihanimmat pussilakant, jotka olen omistanut. Olisi pitänyt ostaa useammat, niiden valmistus on lopetettu. Pehmeä, sileä, tiukkaan kudottu puuvilla on ollut ihana varsinkin kesäkuumalla. Lakanat ovat olleet nyt käytössä yli kymmenen vuotta, enkä saa niitä enää valkoisiksi, vaikka muuten ovat ehjät. Harkitsen värjäämistä, mutta pelkään, että lanka ei ota väriä ja ompeleet jäävät näkyviin.



Pidän myös Ikean valaisimista. Konstailemattomia, hauskoja, tyylikkäitä. Krusning-valaisin on ihan ehdoton lemppari, samoin Hektar-kattovalaisin., josta on myös seinälampettiversiot makuuhuoneen mustalla seinällä. 

Tosin nyt olen löytänyt uuden himoittavan: Evedal-kattolampun... 


Nyt remontin aikana on paljon välttämättömämpiä hankintoja, joten sen ostaminen jää siiheksi, kun muu rahanmeno vähän hellittää. Jaksan odottaa ja toivon, että se ei katoa valikoimasta sillä aikaa!



Vittsjö-sarja on kaikessa yksinkertaisuudessaan täydellisen ihana.

Eli paljon on kaikenlaista Ikeasta (keittiössä ja olohuoneessakin, niistä joskus toiste) mutta on seassa mm. Askoa, Maskua, Vallilaa, toimistokalusteita ja oikein vanhaakin. Kai se on minun uskottava, että jos haen jotain yksinkertaista ja kohtuuhintaista, niin Ikeaan on mentävä. Pohdin toki eettisiä kysymyksiä, mutta niitä pitää, tai ainakin pitäisi, miettiä myös ihan kaiken muunkin ostamisessa. Vaikeaa on olla kuluttaja tänä päivänä. Omalta osaltani yritän kuitenkin hillitä niin, että mitä tahansa Ikeasta ostankin, se menee oikeasti käyttöön ja käytän sitä pitkään.

Yksi pelko on tietysti, että koti alkaa näyttää Ikean katalogilta, mutta toivottavasti nyt ihan niin ei pääse käymään...