Reunat tehtiin ensin pelkällä kumilla ilman suolavettä. Suolavesi on kovete, ja näin tehtynä kumi ehtii valua kaikkein pienimpiinkin koloihin, eikä rupea kovettumaan liian aikaisin.
Kapeilla ruiskuilla pääsee ahtaisiinkin paikkoihin. Alla olevassa kuvassa näkyy kuinka toisesta ruiskusta tulee kumia, toisesta suolavettä. Kumi on hyvin juoksevaa ja pääsee tunkeutumaan pienimpiinkin rakoihin.
Koolaukset jätettiin kumittamatta, jotta voitiin varmistua siitä, että rakenteet toimivat kuten ennekin.
Työ kävi joutuisasti, n. 70 m2:n urakkaan meni muutama tunti. Vuorokauden kuluttua kumilla voi kävellä ja sähkömies pääsee töihin. Sen jälkeen lattia villoitetaan.
Kreosoottisaneerauksen voi tehdä muutamallakin eri tavalla. Yksi vaihtoehto on tuulettava lattiarakenne. Siinä ideana on laittaa laatalle ontelorakenne, joka alipaineistetaan ja haitta-aineet häviävät putkia pitkin taivaan tuuliin.
Tuuletusjärjestelmät sopivat tilanteisiin, jossa maanvastaisessa laatassa on kapillaarista kosteutta, sen alla on pilaantunutta maa-ainesta tai laatta itsessään sisältää aineita, jotka heikentävät sisäilman laatua. Nämä rakenteet asennetaan mieluiten mahdollisimman lähelle laattaa ja alustan on oltava tasainen. Me harkitsimme myös tätä vaihtoehtoa, mutta koolaukset olisi jouduttu purkamaan ja rakentamaan uudelleen kokonaan, eikä se tuntunut järkevältä vaihtoehdolta. Ongelmia olisi tullut myös seinien väliaikaisessa tukemisessa. Tällainen järjestelmä olisi maksanut huomattavasti enemmän kuin ruiskukumi. Tuulettuva lattiarakenne sopii siis erityisen hyvin kohteisiin, joissa kapillaarinen kosteus on ongelma, meillä tätä ongelmaa ei kallion päälle rakennetussa talossa ole.
Laatan pinnan puhdistaminen piikkaamalla olisi ollut hyvin työläs tapa päästä kreosootin aiheuttamista sisäilmaongelmista eroon: paljon purkamista, paljon ongelmajätettä, paljon uudelleenrakentamista.
Epoksihartsikotelointiakin harkittiin, mutta sitä ei suositellut vaihtoehdoksi meidän tapauksessamme edes firma, joka tekee niitä: epoksihartsi saattaa vuosien mittaan kutistua ja halkeilla ja hyöty menetetään.
Kumi on joustava eikä päästä kaasuja läpi. Alustan tulee tietysti olla mahdollisimman tasainen ja puhdas, mutta kumi tarttuu pieniin epätasaisuuksiinkin joita laatassa useimmiten on.
Kaikki korjausmetodt eivät sovi joka paikkaan, eikä mitään yhtä, kaikki autuaaksi tekevää metodia ole. Tämä vaihtoehto tuntui meille parhaalta ja sille on antanut myös haitta-aineet ja niiden korjaukset tuntevat tahot siunauksensa.
Ruiskukumin hinnaksi tuli n. 35 €/m2. Lopullinen hinta riippuu tietysti kohteen mm.sijainnista ja pohjasta, jolle kumi levitetään. Osa hinnasta on työtä, eli kotitalousvähennyskelpoista.
Ruiskukumista ja sen käyttömahdollisuuksista voi lukea enemmän maahanatuojan sivulta:
Kumituksen esivalmisteluista voit lukea täältä:
P.S.
Tämä blogi ei sisällä kaupallista yhteistyötä. Haluan vain ja ainoastaan helpottaa
jonkun muun vastaavien ongelmien kanssa painiskelevan elämää.
Mielenkiintoista. Kuka suositteli tätä kapselointin?
VastaaPoistaParikin henkilöä toisistaan tietämättä. Tosin he suosittelivat "tutkimaan mahdollisuuden" ja minähän sitten tutkin :)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistasuosittelijana ei siis ollut mikään virallinen suunnittelutoimisto?
VastaaPoista"Virallisiin" tahoihin luotan vähiten :) Ei, ei ollut suunnittelutoimisto, mutta yksi koulutettu haitta-aineasiantuntija ja tosiaan muutama henkilö, jotka kehottivat ottamaan selvää asiasta.
PoistaMoikka! Intopiukeana koitan tässä ahmia blogistasi kaiken kreosoottiin liittyen, joten kiitos teidän kokemusten jakamisesta! Etenkin tuo kapseloinnin hinta oli kiva tieto. :) Iselläni mietinnässä myös kohde, jossa purettu koko talo yhtä kerrosta lukuunottamatta, ja poistettu kreosootilla käsitellyt "tervapaperit". Siellä sanoivat, että kreosootin yhdisteet haihtuisivat ja tarttuisivat myös ympäröiviin huokoisiin materiaaleihin, ja siksi uusineet myös kaikki koolingit ja ylipäätään kaiken lähellä olleen materiaalin. Kreosiitinpoistotyöt pitäisi käsitykseni mukaan tehdä myös alipaineistetussa tilassa, kunnon suojapuvuissa, kuten asbestityöt? Kreosoottia minun harkintakohteessa käytetty osin myös levittämällä sitä vaikka ja mihin. Tsemppiä teille urakkaan, itse vielä tovin mietin, riittääkö jaksaminen...
VastaaPoistaHei Sonja!
PoistaOlen iloinen, että olet saanut hyötyä blogista. Syy miksi ryhdyin bloggaamaan on juuri tiedon ja kokemuksen jakaminen, sen löytäminen on joskus niin vaikeaa.
Kyllä se niin on, että jos kreosoottipintoja ryhdytään piikkaamaan pois, sitä leviää ympäristöön aivan kuten asbestia. Tästä syystä teimme koteloinnin. Niin kauan kuin kreosootti on ehjää ja ilmatiiviissä piilossa, eikä sitä pääse huoneilmaan, se on "turvallista", aivan kuten asbesti. Täällä meillä laatta oli niin lähellä huonetta ja eristeet ja lattiapinnoitteet sen verran "huterat ja harvat", että hajua pääsi asuintiloihin.
Pois viety parketti, lattialauta, paperi ja villa tuoksuivat voimakkaasti kreosootille, mutta kun ruiskukumi oli laitettu, ei koolingeista enää lähtenyt mainittavaa hajua. Vähäisetkin tuoksut tuulettuivat pois. Ne siis saatoimme jättää paikalleen. Meillä koolaus oli niin, että jos sen olisi poistanut, olisimme joutuneet rikkomaan bitumipinnan. Koolingit ovat nyt villojen seassa, lattialämmityselementtien (xps), askeleristeen ja laminaatin alla - ei haise. Seiniin (lastulevy ja kuitulevy) tai kattoon (kuitulevy) haju ei ollut tarttunut.
Tsemppiä teillekin ja mukavaa loppukesää.
P.S. Kummasti sitä jaksaa kun tekee mieleistä :)