Pääsisikö pihahommiin?

Nukahdin pienille päiväunille. Unessa olin kunnostamassa istutusaluetta kuunliljoille. Lapio upposi helposti pehmeään, roudattomaan maahan.

Kun heräsin, oli jo pimeää. En lähtenyt kokeilemaan. Mutta uskon, että lapio uppoaisi maahan... Maa ei ole päässyt routaantumaan koko talvena ja koko viikon on ollut reilusti plussan puolella.

Kelit ovat kuin keski-Euroopassa

Forecan mukaan lämpötilat vastaavat esim. Amsterdamin, Frankfurtin ja Budapestin normaaleja tammikuun lämpötiloja. Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla kuukauden keskilämpötila on ollut + 2,8.

Tuulistakin on ollut. Normaalisti tammikuussa myrskypäiviä on keskimäärin kolme, nyt niitä on ollut kuun puoleen väliin mennessä jo viisi. Myrskypäiviksi lasketaan päivät jolloin tuulennopeus on ollut päähavaintoasemilla vähintään 21 m/s.

Terminen talvi ei ole alkanut vieläkään Kouvola-Vaasa linjan länsipuolella. Normaalisti se alkaa marraskuussa. Tammikuun lämpötilojen ei juurikaan ennusteta laskevan.

Ilmastonmuutosko?

Meteorologit sanovat, että tällaiset poikkeukselliset sääolosuhteet ovat normaaleja. Tulevaisuus näyttää, onko muutos pysyvää vai väliaikaista.

Monet ovat huolissaan mm. syreenien silmuista jotka ovatkin nyt aika pulleita. Niistä ei ole huolta. Puuvartiset tekevät lehtisilmut valmiiksi jo syksyllä, riittävä lämpö ja valo saavat ne sitten aikanaan puhkeamaan lehteen.

Pionit on istutettu myöhään syksyllä. Niille pitäisi varmaan laittaa vähän suojaa, havuja tai turvetta. Jos nyt tulee pakkaset, eikä suojaavaa lunta ole, monelle perennalle voi käydä hullusti. Monet eivät ole syksyllä edes tuleentuneet. Mm. keijunkukat ja tiarellat näyttävät aivan itseltään ja iiristen lehdet ovat lähes yhtä vihreitä kuin kesällä.

Voikukilla ei tule olemaan hätää. Ne pärjäävät kyllä olivatpa keliolosuhteet mitkä tahansa...

Loppiaisena kävimme ystävillä kylässä. Seurasimme kuusen koristeiden purkua ja osallistuimme talkoisiin tuomalla oksat kotiin. Laventelit on nyt suojattu. Olisi mukavaa jos ne selviäisivät ensi kesään!

Kotimaisia tulppaaneja

Kevään kaipuuseen saa taas kotimaisia tulppaaneja. Ensimmäiset tulppaanit ostin valkoisina, saa nähdä innostunko värikkäämmistäkin...

Suomalaiset ostavat kuulemma eniten leikkotulppaaneja vuodessa väkimäärään nähden. Mutta onko kotimainen tulppaani ekologinen? 

Lähellä kasvatetut tulppaanit matkustavat lyhyen matkan ja kukat pysyvät sen ansiosta kotonakin parempina pidempään. Ei tarvitse myöskään murehtia puutarhatyöläisten alipalkkausta tai altistumista kasvimyrkyille kuten monien muiden leikkokukkien kohdalla voi olla. 

Monilla suomalaisilla kasvihuoneilla hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään käyttämällä bioenergiaa (eivätkä tulppaanit kovin lämmintä tarvitsekaan) ja se on aina plussaa, kun suositaan suomalaista työtä.

Perjantaikimppu on kiva!