perjantai 8. helmikuuta 2019

Mikä ihmeen kreosootti?

Kun olin nuori, siis ennenvanhaan, muistan aina, kuinka ihanalle rautateiden läheisyydessä tuoksui. Varsinkin keväällä lumen sulaessa ja auringon paahtaessa ratapölkkyjä, tuoksu oli voimakas ja aiheutti matkakuumetta.  Olen aina pitänyt mm. tervan, bensiinin ja erilaisten liuottimien hajuista, eikä esim. remonttihommissa lyhytaikaiset käryt tai bensan tuoksu juuri tankatussa autossa ole minua juurikaan haitanneet. Mutta ei se ratapölkyn haju kotiin kuulu.

Ratapölkkyjen tuoksu johtui kreosootista. Pitoisuudet ovat olleet melko alhaisia, eivätkä ulkoilmassa ihmiselle terveysuhka, mutta pohjavesille ja luonnolle tietysti pahasta. Kun rataverkkoa nykyään uusitaan, vanhojen ratapölkkyjen tilalle laitetaan betonisia pölkkyjä. Hiljaisemmilla, vähän liikennöidyillä rataosuuksilla vanhat pölkyt kyllästetään uusilla, myrkyttömillä kyllästysaineilla, mm. mäntyöljyllä. 


Kuva Flickr.com

Kreosootti (kreosiitti, koliterva, karboliterva) valmistetaan puusta, kivihiilestä tai kreosoottipensaan pihkasta. Ne sisältävät  mm. polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (ne pahamaineiset PAH-yhdisteet), fenoleita ja kresoleita. Kivihiilestä valmistettu on tummaa, öljyistä ja paksua nestettä ja sitä on käytetty puun kyllästämisen lisäksi kosteuseristeenä. 

Kreosoottipensas tai chaparral (Larrea tridentata) on läntisessä Pohjois-Amerikassa kasvava
ainavihanta kasvi. Sitä esiintyy yleisesti Yhdysvaltain lounaisosien
ja Meksikon pohjoisosien autiomaissa. -Wikipedia-

No, pitääkö olla huolissan? Pitää, koska kreosootti on terveydelle erittäin haitallista sekä ihokosketuksessa, että hengitysilmassa. Nykyään sen käyttöä on rajoitettu. Terveyshaitoista ja rajoituksista löytyy tietoa mm. Tukesin sivuilta kohdasta "Kreosootin käytön rajoitukset"

Kreosoottia on käytetty  rakentamisessa melko yleisesti vielä 1970-luvulla. Kosteuseristeenä se oli verratonta: edullista ja tarttui hyvin betoninkin pintaan. 1962 tämän talon rakentajat ovat luonnollisesti turvautuneet tähän yleisesti käytössä olleeseen metodiin: helppoa, halpaa ja nopeaa.

Joskus kreosootti on syy jopa purkaa talokauppoja ("Ratapölkyn haju paljasti omakotitalosta ikävän yllätyksen – myyjä joutuu palauttamaan yli 200 000 euroa"), mutta me olimme asiasta tietoisia uutta kotia ostaessamme.  Talossa oli tehty perusteellinen kuntotarkastus ja esittelyssä saimme sen luettavaksemme. Kuntotarkastuksessa kreosootista sanottiin näin:

"Rakennuksen alapohjana on rakennusaikakaudelle tyypillinen maanvarainen betonilaatta, jonka yläpuolella on puukoolattu ja eristetty lautarakenne. Rakenne voitiin todeta rakenneavauksesta. Laatan paksuudesta ei tarkkaa tietoa saatu rakenteita rikomatta.
Rakennusaikakaudella on tyypillisesti ollut lattiarakenteessa seuraavat rakennekerrokset: täyttömaa (kohteessa kallio sen alla), ohut betonilaatta jonka yläpinnassa on bitumipohjainen kreosoottisively ja todennäköisesti sisältää PAH-yhdisteitä. Puukoolaus kantavana rakenteena + mineraalivillaeristys + pintamateriaali. Rakenneavauksessa voitiin todeta betonilaatan yläpinnassa paksuhko bitumi-kreosoottisively, josta lähti voimakas "ratapihan" ominaistuoksu."

Myös sisäilmamittaukset oli sittemmin suoritettu ja tulokset olivat kuntotarkastuksen kanssa samassa nipussa: PAH-yhdisteitä oli sisäilmassa reilusti yli nykysuositusten. Ihana talo, ihana piha. Täydellinen sijainti. Ja oli tämä kreosoottiasia otettu pyyntihinnassakin huomioon. Ei siinä auttanut muu kuin ottaa kuntotarkastus mukaan ja mennä kotiin miettimään, ottamaan selvää - ja laskemaan...


Kun ryhdyin googlailemaan hakusanalla "kreosoottisaneeraus", ensimmäisenä tuli vastaan kahta vaihtoehtoa: "Kreosootti voidaan poistaa rakenteista jyrsimällä tai kapseloimalla. Menetelmät ovat kalliita ja työläitä, koska rakenteet on purettava."


Kapselointi vaikutti vähemmän työläältä. Ymmärsimme tässä vaiheessa kyllä jo sen, että kaikki asuinhuoneiden lattiat menisivät purkuun, myös makuuhuoneen ihana, alkuperäinen lautalattia muiden huoneiden parketista puhumattakaan. Positiivisena puolena näimme kuitenkin sen, että samalla voimme tarkistaa koolauksen kunnon, seinänvierusten mahdolliset kosteudet (ei todettua kosteutta kuntotarkastuksessa, mutta varma on aina varmaa) ja laittaa lattiaan uudet, tehokkaammat eristeet.

Löysin netistä pääkaupunkiseudulla toimivan yrityksen, joka tekee näitä kapselointeja mm. epoksihartsilla. Valitettavasti en muista, mikä firma oli kyseessä, palvelu oli erinomaista ja asiantuntijan vastaus kertoi vielä yhdestä vaihtoehdosta.

Laitoin sähköpostia yritykseen kahdeksan jälkeen illalla. Tunnin päästä sain ensimmäisen vastauksen, jossa kerrottiin, että kysymykseni oli välitetty eteenpäin ja pyydettiin, että laittaisin vielä kuntotarkastusraportin ja pohjakuvan lisätiedoksi tälle "pääasiantuntijalle". Hänen vastauksensa odotti sähköpostissani jo aamukahdeksalta.

Epoksihartsi ei  ole välttämättä ikuinen päällyste: se voi kutistua tai halkeilla. Meille tarjottiin vaihtoehdoksi tuulettavaa lattiarakennetta.  Saatavilla on ainakin kaksi: RTV:n lattiarakenteen tuuletusjärjestelmä ja SystemPlaton. Hinnaksi tulee n. 10 000 kun asuinneliöitä on hieman alle 80. Lopullinen hinta riippuu tietysti siitä, paljonko työtä pystyy tai haluaa tehdä itse.

Emme tiedä vielä, miten järjestelmän asennus onnistuisi suhteessa lattiakoolauksiin. Saattaa olla, että ne jouduttaisiin purkamaan kokonaan tai laittaa järjestelmä koolauksen ja lattialevyjen päälle. Suositus on, että matto olisi mahdollisimman lähellä hajun lähdettä.

Tuulettava matto on todennäköisesti kallein ratkaisu, mutta päätimme tästä huolimatta tehdä talosta tarjouksen, koska tuokin summa (+ kaikki muu sen päälle tuleva) kannattaa tähän investoida. Kunhan kaikki remontit on tehty, talon arvo lähes tuplaantuu, pikkuisen vain joutuu huhkimaan...

Koska purkuhommiin joudutaan kuitenkin, kartoitamme myös mahdollisuuden poistaa kreosootti mekaanisesti.

Mitä kaikkea joudutaan purkamaan ja uusimaan, mikä olisi paras ja kustannustehokkain, hyötysuhteeltaan paras vaihtoehto, sitä emme oikeasti tiedä ennen kuin alamme purkaa. Aloitamme työhuoneen lattian osittaisella purulla, sitten selviää myös, mahtuuko toivomamme vesikiertoinen lattialämmityskin lattioiden alle. Se on varmaa, että mietimme ratkaisun tarkkaan, emme halua pilata kuivaa, hyvää taloa.

Random-kuva netistä

Täytyy sanoa, että vähän hirvittää. Onneksi pikkutalossame ei ole enempää neliöitä. Lopulliseen ratkaisuun, työvaiheisiin ja hintoihin palataan tässä blogissa sitten kun hommat alkavat edetä.Tällä hetkellä ajatuksena on aloittaa remontti ilmojen lämmettyä, eli ehkä tuossa huhtikuun puolessa välissä. Silloin on mukavampi kanniskella purkujätettä vaihtolavalle ja kokata ulkona talkooväelle. Keittiökin nimittäin lähtee. Ja vessa. Ja suihku...

MUOKKAUS 13.5.2019
Olemme päätyneet ruiskukumiin. Talo on kalliolla, laatalla, eikä nykyiseen, toimivaan eristykseen tai lattiarakenteeseen sinänsä tehdä mitään muutoksia: ruiskukumilla vain peitetään bitumikerros niin, että haitallisia kaasuja ei pääse huoneilmaan, hajuhaitatkin poistuvat.


5 kommenttia:

  1. Hei, eksyin blogiisi googlen kautta. Hyviä ajatuksia ja vinkkejä kreosoottiin liittyen. Kiitos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että on ollut hyötyä... Tänään ollaankin jännän äärellä: kumimiestä odotellaan, siitäkin tulossa raporttia :)

      Poista
  2. Tere.
    Tuliko hyvä kumiruiskutuksella?
    Paljonko oli kulut neliöö kohti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli hyvä! Ei haise meillä kreosootti enää. Neliöhinta on tuossa 35 € tienoilla / m2. Lopullinen hinta määräytyy tietysti aina mm. kohteen ja sen sijainnin mukaan.Täältä voit lukea lisää muista aiheeseen liittyvistä postauksista: https://pienitalolahellataivasta.blogspot.com/search/label/Ruiskukumi

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Kiitos käynnistä, kommentit ilahduttavat!