On aivan ihmeellistä, kuinka paljon voi yhdessä lämpimässä kevätpäivässä tapahtua. Aamulla kun menee ulos, istutusalueet ovat lähes tyhjiä ja värittömiä. Havut ja muut ikivihreät tietysti elävät omaa elämäänsä ja paljastuvat lumesta vehreinä ja virkeinä, krookukset kukkivat ja tulppaaneillakin on jo parikymmensenttiset alut, mutta vielä ei oikein mtään muuta. Vaan illemmalla kun käy uudella kierroksella, jo löytyy vaikka mitä: pieniä lehden alkuja ponnistaa maasta vaikka kuinka paljon.
Suurelta osin istutusalueet ovat tyhjillään, mutta kyllä sieltä kaikenlaista esiin putkahtelee. Katoin ja kanttasin loppukesästä pari suurehkoa aluetta valmiiksi. Tiesin, että sisäremontti vie suurimman osan ajasta tänä keväänä, mutta nyt löydöt taimitarhoilta saa valmiisiin paikkoihin.
Keijunkukka, Heuchera, lajikenimeä vailla parka.
Jouluruusu, Helleborus niger, ei kummoiselta näytä, mutta on siellä yksi kukka!
Idänsinilijaa, 'Scilla Sibirica' , löytyy pihasta sieltä, täältä.
Miehet tekivät autotallin lattiaa, minä hoidin ruokapuolta ja ehdin siinä ohessa haravoida pihaa. Uurastuksen tulokset päätyvät tontin laidalle, pensaiden ja tuijien juurelle katteeksi.
Pesäkuusi, Picea abies 'Nidifrormis', lasketaan tappioihin.
Bambu sen sijaan voi oikein hyvin! Se oli tänä talvena kokonaan lumen peitossa .
Valkotäpläimikkä, Pulmonaria saccharata, aloitti näköjään
kukinnan ihan välittömästi maan pinnalle päästyään.
Talkookahvit, kimmoke pihakalusteiden puhdistukseen.
Huhtikuu, vaikka onkin kuukausista "julmin", on myös aivan ihanaa aikaa:
kaikki on vielä edessä...
Onhan sulla tuo bambu sellaisella paikalla, että voi halutessaan levitä? Minä onneton laitoin kukkapenkkiin, jossa se oli todellinen riesa. Nyt olen ehkä saanut sen lannistettua. Se ihan oikeasti pisti mua silmään, kun olin kitkemässä, enkä huomannut sen neulanohutta päätä. Siitä alkoi raivoisa hävittäminen.
VastaaPoista