Kun ryhtyy suunnittelemaan remonttia, varsinkin vähän isompaa, vastaan tulee monta kysymystä. Mitä? Mistä? Miten? Koska? Ja se yleisin: paljonkohan se maksaa? Poiketen kaikista suomalaisista sisustusohjelmista, useimmista blogeista ja vastauksista Facebook-ryhmissä kysymykseen "paljonkohan se maksaa?", aion tässä kertoa, millä summalla meille on tarjottu vesikiertoinen lattialämmitys ja millä hinnalla aiomme sen hankkia.
Prosessihan alkoi tietysti niin, että googlailin firmoja, jotka toimittavat järjestelmiä. Lähetin tarjouspyynnöt viiteen paikkaan, kolme vastasi, yhdestä en kuullut koskaan, yhden yhteystiedot olivat vanhenneet ja sähköposti palautui bumerangina minulle.
Ensimmäisen viestin muotoilin näin:
"Hei
Lattiasaneerauksen yhteydessä haluaisimme
vaihtaa vesikiertoiset patterit lattialämmitykseen. Pohjakuvat ja mitat liitteenä.
Asuintiloissa lämmitysjärjestelmä saadaan lattian alle ihan kuten uudiskohteessa, koska lattia puretaan betonilaattaa myöten ja laatalta poistetaan kreosoottia sisältävä bitumieriste. Näihin tiloihin nähtävästi sopisi parhaiten XPS-levy?
Eteisessä ja suihkutiloissa lattian
pintaa piikataan ja tasoitetaan, eli niissä lämmitysjärjestelmä tulisi valun
sisään. Myös keittiöön saattaa tulla betonilattia. Eteisessä ja kosteissa
tiloissa on varaa tarvittaessa nostaakin lattian pintaa, mutta tarve selviää
myöhemmin kun lattian korjaustavasta on tehty lopullinen päätös.
Toivoisin, että alustavassa tarjouksessa eritellään työn ja tarvikkeiden hinnat. Kohde sijaitsee Lahdessa.
Ystävällisin terveisin...."
Toivoisin, että alustavassa tarjouksessa eritellään työn ja tarvikkeiden hinnat. Kohde sijaitsee Lahdessa.
Ystävällisin terveisin...."
Tämän ihan itse piirtelemäni kuvan laitoin liitteeksi tarjouspyyntöön. Punaisella merkityt numerot tarkoittavat huonelämpötiloja. Tällä päästiinkin hyvään alkuun: sain kaksi alustavaa tarjousta osaluetteloineen, työt eriteltynä, ja yksi urakoitsija tuli käymään, koska olemme samalla paikkakunnalla. Hänen tarjouksensa tuli sitten hieman myöhemmin.
Tämä käynti oli hyvin valaiseva. Voin ihan avoimesti myöntää, että toki tunnen vesikiertoisen lattialämmityksen toimintaperiaatteen noin pääpiirteittäin, mutta syvempää tietämystä tai ymmärrystä minulla ei ole. Ystävällinen mieshenkilö vietti kanssani pitkän tovin ja sainkin melko perusteellisen perehdytyksen vesikiertoisen lattialämmityksen saloihin.
Suurin hyöty oli lattialämmityksen tarpeen läpikäymisestä autotallissa. Autotallissa on vesihana ja sitä käytetään varastona, tulevaisuudessa myös työtilana, eli toivomme sen olevan lämmin. Tällä hetkellä seinällä on iso vesikiertoinen patteri, jonka ajattelimme olevan aivan ok, mutta urakoisija kertoi, että jos patteri säilytetään, siihen tarvitaan "suntti", paineentasaaja, joka maksaa yli tuhat euroa.
Tämä käynti oli hyvin valaiseva. Voin ihan avoimesti myöntää, että toki tunnen vesikiertoisen lattialämmityksen toimintaperiaatteen noin pääpiirteittäin, mutta syvempää tietämystä tai ymmärrystä minulla ei ole. Ystävällinen mieshenkilö vietti kanssani pitkän tovin ja sainkin melko perusteellisen perehdytyksen vesikiertoisen lattialämmityksen saloihin.
Suurin hyöty oli lattialämmityksen tarpeen läpikäymisestä autotallissa. Autotallissa on vesihana ja sitä käytetään varastona, tulevaisuudessa myös työtilana, eli toivomme sen olevan lämmin. Tällä hetkellä seinällä on iso vesikiertoinen patteri, jonka ajattelimme olevan aivan ok, mutta urakoisija kertoi, että jos patteri säilytetään, siihen tarvitaan "suntti", paineentasaaja, joka maksaa yli tuhat euroa.
Tarjousten tarvikehinnat rahteineen olivat 3500 € - 6100 €, asennushinnat vaihtelivat välillä 1000 - 1300 €. Autotallin osuus oli n. 300 € (erona siis ihan ensimmäiseen tarjoukseen ilman autotallin lämmitystä).
Järjestelmän valintaan vaikuttivat hinta, täsmällinen, nopea ja ystävällinen yhteydenpito ja helppo asennettavuus.
Järjestelmän valintaan vaikuttivat hinta, täsmällinen, nopea ja ystävällinen yhteydenpito ja helppo asennettavuus.
Lisäkysymyksiä tulee sitten kun on sovittu kaupoista:
• lattioiden
pintamateriaalit huoneittain (laminaatti, parketti, klinkkeri jne.)
• laminaatin,
lauta-lattian tai parketin suunta
• lattian
rakenne
• jakotukkien
suunnitellut paikat (vai määritteleekö meidän suunnittelijamme
ne?)
• lämmöntuottolaitteen
paikka ja LVI suunnitelmat mikäli on olemassa
• Pääseekö
kohteessa tarvittaessa viemään putkia seinien läpi
• rakennuksen
valmistumisvuosi
• tyhjät
pohjakuvat .dwg tai .drv tiedostomuodossa. .pdf käy jos em.
tiedostomuotoisina ei löydy. Pohjakuvan/pohjakuvien tulee olla
mustavalkoinen!
• PDF
pohjakuvissa oltava mitat minkä avulla voidaan kuva skaalata
mittasuhteeseen
• lupakuvasarja,
jossa tyhjien pohjakuvien lisäksi myös leikkaus- ja julkisivukuvat
• seinien,
lattian ja yläpohjan eristykset (tai U-arvot) sekä onko ikkunat 2-,
3—vai 4-kertaiset (ellei tiedot ilmene lupakuvasarjasta tai ole
valittu esim. parempia ikkunoita)
Nämä tiedot menevät tekniselle suunnittelijalle, joka suunnittelee putkituksen ja piirtää asennuskuvat. Uudessa talossa tiedot on helppo toimittaa, minä skannailin vanhoja, kellastuneita, osittain rullalla säilytettyjä kuvia. No, ehkä asiantuntija saa niistä selvän. Kaikissa saneerauskohteissa näitä ei enää välttämättä ole olemassakaan, mutta kyllä ne asiat aina tavalla tai toisella selvitetään, tuskin kukaan on "ensimmäinen".
Koska tuttavapiiriimme kuuluu rakennusalan ammattilaisia, uskoimme myyjää: teemme asennuksen itse. Vesikiertoisen lattialämmityksen hinnaksi tulee meillä siis n. 3500 €, eli n. 27 €/m2, asennettuna neliöhinta olisi ollut n. 35 €.
Koska tuttavapiiriimme kuuluu rakennusalan ammattilaisia, uskoimme myyjää: teemme asennuksen itse. Vesikiertoisen lattialämmityksen hinnaksi tulee meillä siis n. 3500 €, eli n. 27 €/m2, asennettuna neliöhinta olisi ollut n. 35 €.
Miksi vesikiertoinen lattialämmitys?
Olemme kaukolämmössä ja haluamme eroon 60-luvun vesikiertoisista pattereista. Ne eivät ole kovin kauniit, eivätkä termostaatitkaan oikein enää toimi, uusia ne pitäisi joka tapauksessa. Sähkönsiirron hinnan ollessa se mikä on, tämä on meille varmasti edullisin ja huolettomin tapa hoitaa lämmitys (ja kuuma vesi).
Olemme kaukolämmössä ja haluamme eroon 60-luvun vesikiertoisista pattereista. Ne eivät ole kovin kauniit, eivätkä termostaatitkaan oikein enää toimi, uusia ne pitäisi joka tapauksessa. Sähkönsiirron hinnan ollessa se mikä on, tämä on meille varmasti edullisin ja huolettomin tapa hoitaa lämmitys (ja kuuma vesi).
Laskeskelin tuossa juuri hiilijalanjälkeni SITRAN LASKURILLA ja sain aika keskivertotuloksen, n. 7000 kg CO2e (keskiarvo on 7300). Suurimman hiilijalanjäljen aiheuttaa omakotitalossa asuminen, mutta lohduttaudun sillä, että meille kaukolämpö tulee Lahti Energialta ja uuden voimalan ansiosta lämpö tuotetaan hiilettömästi.
Jos aihe kiinnostaa, lue lisää Lahti Energian sivuilta "Valitse ekologinen kaukolämpö".
Jos aihe kiinnostaa, lue lisää Lahti Energian sivuilta "Valitse ekologinen kaukolämpö".
Hei, hei patterit. Hyvin palvelitte, nyt on kuitenkin aika uudelle.
Kirjoitat ja kerrot kyllä todella kattavasti myös tästäkin aiheesta. Tsemppiä teille remonttihommiin!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaItse remontoin kanssa vanhaa 64 rakennettua taloa, mikä on kattoa lukuunottamatta melkeinpä alkuperäis kuntoinen. Ja täytyy sanoa että kirjoituksesi antavat hieman toivoa projektiin!
VastaaPoistaOikeastaan tämän blogin ansiosta tulen itsekin päätymään pattereiden hylkäämiseen ja laittamaan lattialämmityksen, tosin ilmavesilämpö pumpulla toteutettuna.
Vielä en tosin tiedä mitä teen mahdollisen kreosootin kanssa. Mustaa tavaraa löytyy laatan päältä, mutta minkään näköistä hajua kyseinen tavara ei päästä,puhdas puun haju tulee lattiaan kuntotarkastuksen yhteysessä poratusta reiästä.
Mukava kuulla että bloggauksista on ollut sinulle apua päätöksenteossa.
PoistaLattialämmitys helpottaa kalustamista ja on tietysti muutenkin "näkymätön" lämmitysmuoto. Jos talossa on lämmitystä varten olemassa pumppu, sen teho kannattaa tarkistaa. Putkimies on suositellut meille uutta, vähän tehokkaampaa pumppua, mutta nyt ei budjetti riittänyt pumpun vaihtoon, tehdään kyllä tulevaisuudessa.
Kreosootista: kun avaat lattiat, totuus paljastuu. Täällä haju oli sisätiloissa melko voimakas ennen remonttia, eli ongelma oli ilmeinen. Kreosoottiin pitää suhtautua kuten asbestiin: jos sitä ryhtyy mekaanisesti poistamaan, se leviää joka paikkaan. Tulevaisuuden kannalta ruiskukumi voisi olla hyvä ratkaisu laatan pinnoittamiseen. Se maksaa itsensä takaisin viimeistään siinä vaiheessa, kun/jos talo sitten aikanaan myydään. Kreosootti on vähän samanlainen peikko talon ostajalle kuin home, mutta jos lattoita remontoidaan muutenkin ja lämmitysmuoto vaihdetaan, ruiskukumin laittaminen menee siinä samalla ja lattiaeristeet voi vaihtaa parempiin ja tehokkaampiin.