Cello Sund vol 2 - Seinien pystytys, ensimmäinen päivä

Ei sisällä kaupallista yhteistyötä.

Puutavarapinoa katsellessa iski pieni epätoivo: miten tuosta ikinä voi saada aikaiseksi mitään valmista? Tutkin piirustuksia ja mietin järkevää rakennusjärjestystä monena päivänä talkooporukkaa odotellessa. Rakennusohjeiden laatijalle antaisin seuraavanlaista palautetta:

• Suomen markkinoille voisi tehdä (pelkästään) suomenkielisen ohjeen.

• Fontti voisi olla pari pykälää suurempaa, samoin kuvat. Työmaalla, hikipisara silmässä sitä arvostaisi todella paljon.

• Työkuvista ei ilmene yksiselitteisesti, tai ainakaan kovin selkeästi, työjärjestys tai se, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota tekemisen aikana.

Sellaiselle, joka on ennenkin rakennellut, homma on kohtuullisen helppo. Niille, jotka eivät, projekti on aavistuksen haastavampi. Toivottavasti tästä bloggauksesta on apua edes hieman. Meillä oli onni saada myös tähän vaiheeseen kokeneempi kaveri avuksi.

Ensimmäinen asia joka kannattaa tehdä, on lajitella puutavara ja ruuvit. Minut kelpuutettiin tähän hommaan!

Siitä sitten... Alla olevassa kuvassa näkyy "lisäkoolingit" (vielä irti) umpinaisen puolen alla. Paketin mukana tulee puutavara joka periaatteessa riittää, mutta me tykkäsimme, että ne kannattaa vielä tukea, eikä jättää ilmaan. Miten sen tekee, riippuu tietysti siitä, minkälaiselle perustukselle rakennuksen laittaa.

Tässäkin kohtaa kannttaa käyttää suorakulmaa ja vatupassia ahkerasti. Kun homma etenee, pieni virhe kertautuu ja viiden palikan jälkeen ollaankin jo todellisissa ongelmissa.

Toimituksen mukana tulee pieni pussukka jossa on "Abstandshalter".

Miehet olivat päässeet tuohon ylempänä olevan kuvan vaiheeseen kun tulin töistä kotiin. Ihmettelin, kun mittailivat erilaisia esineitä, niiden paksuuksia. Ilmeni, että kaipasivat sellaista vekotinta, jolla elementit saadaan paikalleen niin, että paneelien raot pysyvät tasaisina ja saman korkuisina. Ok. Siellä se pussukka ruokapöydällä odotti ja jostain takaraivon sopukoista suustani tuli sana "rakotulkki"... Nytpä tiedämme mitä se on saksaksikin, voinen briljeerata tällä tietämykselläni ehkä joskus...

Koska puu on elävä materiaali ja siihen vaikuttaa esim. kosteus, pelkän rakotulkinkaan varaan ei kannata laskea. Esim. oviseinälle tulevat elementit ovat sen verran pieniä että ne ovat huomattavasti kuivempia, siksi myös hieman matalampia, kuin pidemmät elementit. Jotta nurkat pysyvät suorassa, oviseinällä kannattaa varautua käyttämään vähän suurempaakin rakotulkkia.

Tässä kuvassa käytössä on 2 mm paksu kulmarauta.

Ystävättäreni kertoi, että oli omaa rakentaessaan tohkeissaan naputellut paneelit tiukasti kiinni toisiinsa ja ajatellut yllättää miehen valmiilla seinällä kun tulee töistä kotiin... Kaunis ajatus, mutta purkamiseksihan se meni.

• Paneelien väliin jätetään puulle elämisvara. Kuivalla kelillä puu kutistuu, kosteilla säillä se vastaavasti taas hieman turpoaa. Raot tasaavat eroa ja mökki pysyy ehjänä ja suorassa säiden vaihteluista huolimatta.

Puun eläväisyydestä on toki myös hyötyä: jos puutavara on päässyt hieman esim. taipumaan, se on kohtuullisen helppo pakottaa takaisin ruotuun.

• Kulmatolppien suoruutta ja suorassa oloa kannattaa seurata varvi varvilta. Tarvittaessa korjauksia on helppo suorittaa "vauhdissa".

Kaikkia seiniä on syytä rakentaa yhtäaikaa.

• Jokaisen elementin suoruus on varmistettava myös vatupassilla.

• Kannattaa katsoa nurkankin taakse ja tarkistaa elementtien samakorkoisuus eri seinillä.

Eri mittaiset pätkät kannattaa tuoda lähelle loppusijoituspaikkaa, se nopeuttaa hommaa. Kätevä timpuri rakentaa yksin, mutta kaksin se käy vielä helpommin ja on tietysti hauskempaakin.

"Tavallista tehdään, mutta priimaa pukkaa."

Oli hienoa katsella miesten tarkkaa ja huolellista työtä. Hymy säilyi kasvoilla koko päivän kun malttoivat vähän tuumailla ja olla tarkkoina, eikä tarvinnut purkaa tai korjata aiemmin tehtyjä mokia.

• Joskus paneeli ei meinaa asettua edellisen päälle. Ei kannata ruveta väkisin vääntämään, ensin kannattaa kokeilla kääntää se päittäin toisin päin, yleensä auttaa.

Illemmalla talkooporukkaan liittyi myös kolmas, kokenut konkari hänkin. Tässä vaiheessa se olikin hyvä.

Siis kumpi näistä? Tavarantarkastaja ja timpuri.

Oviseinän rakentaminen on yhden miehen hommaa ja vie aikaa jonkin verran enemmän kuin muiden seinien rakentaminen. Kuten jo tuolla aiemmin mainitsin, oviseinän pienet palat ovat kuivempia ja siksi matalampia, ja niiden mallailu vaateriin oli hieman haastavaa. Sillävälin kun yksi rakenteli tätä palapeliä, kaksi muuta saivat muut seinät valmiiksi.

Jännittävin hetki: mahtuuko, onko suorassa, meneekö kiinni...

Meni!

Ja sitten naputeltiin loput pikkupalat paikalleen.

Ensimäisenä rakennuspäivänä eniten aikaa vei puutavaran sortteeraaminen. Myös ensimmäisen varvin ja tolppien asetteluun uhrattiin aikaa, vaivaa ja tarkkuutta. Jos alussa mokaa, koko homma hankaloituu, eikä lopputulos ole välttämättä ihan toivotunlainen...

Ruoka-, tupakki- ja tuumailutaukoineen ensimmäinen työpäivä oli noin kymmentuntinen.

Kaikki aiheeseen liittyvät bloggaukset löydät tunnisteet Pihatalo alta.