Hyönteishotelli

Olen haaveillut hyönteishotellin rakentamisesta pitkään. Yhden, aika pienen, olen joskus askarrellutkin, mutta sen toteutus jäi vähän puolitiehen. Kun pihatalon palikat olivat paikallaan, huomasin, että kuljetuspakkauksesta ja erilaisista listojen pätkistä ym. jätemateriaalista jäi juuri sopivaa tavaraa hyönteishotellin rakentamiseen!

Tänään on satanut ja ollut kylmä, rakentelemaan ei päässyt. Siispä olen aikani kuluksi etsinyt ja koonnut eri lähteistä parhaita vinkkejä ja tärkeimpiä asioita jotka kannattaa ottaa huomioon hotellin rakentamisessa ja sijoittamisessa.

Minun rakennusmateriaaleissani on ongelmana se, että niitä ehdittiin osittain pintakäsitellä. Toivotaan että puuosat "tuulettuvat" riittävästi vielä tänä kesänä ja ötökät löytävät sinne tiensä...

Vinkki nro 1

• Rakentamisessa kannattaa käyttää mieluiten käsittelemättömiä  materiaaleja. Luonnonvahoja ja -öljyjä voi käyttää pintakäsittelyyn, tärkeintä on hajuttomuus ja myrkyttömyys

Kuvat pxhere.com ellei toisin mainittu.

Vaikka termi "hotelli" viittaa lyhytaikaiseen asumiseen, pörriäiset jäävät asumaan tähän pytinkiin pitkäksi aikaa ja saattavat talvehtiakin siellä.

Kuvalähde mtv.fi, Auta pelastamaan ötökät

Sisustaminen

Erilaiset pesämateriaalit houkuttelevat erilaisia hyönteisiä ja erilaisilla hyönteisillä taas on omat tehtävänsä puutarhassa ja luonnossa. Villimehiläiset ovat tarhamehiläisiäkin tehokkaampia pölyttäjiä, leppäkertut ja muut petohyönteiset taas saalistavat esim. lehtikirvoja.

• Suomalaiset villimehiläiset, erakkomehiläiset ja muurarimehiläiset, pesivät puiden ja ruokojen koloissa. Erakkomehiläisiä on Suomessa n. 190 lajia, muurarimehiläinen on uusi, mutta tervetullut laji. Hyönteishotellissa mehiläiset suosivat syviä, pyöreitä koloja joiden halkaisija on 4 - 10 mm. Näihin pyöreisiin koloihin kannattaa panostaa ja porata puupalikoihin eri kokoisia reikiä, esim. 4, 6, 8 ja 10 mm

Muurarimehiläiset munivat koloihin ja muuraavat kolot umpeen savella ja hiekalla. Toukat talvehtivat koloissa ja seuraavana kesänä pihassa on pölyttäjiä jo paljon enemmän kuin ensimmäisenä kesänä.

• Harsokorennot ja pistiäiset suosivat männynkäpyjä
• Leppäkertut viihtyvät kuivien kuorenpalojen suojassa ja pitävät erityisesti vaakatasossa olevista koloista ja syvennyksistä.

Parhaat pesäntäytteet

• Kuivat koiranputket, järviruoko, ontot perennojen varret, ontot bambukepit
• Männynkävyt, kuorikate, männyn kuoren ja tuohen palat
• Sammal, kuiva heinä, kuivunut ruohosilppu, lehdet ym. haravointijäte
• Reiälliset tiilet ja kukkaruukut
• Niini, sisalnaru, olki
• Lahopuu
• Oksanpätkät, kuivuneet kukinnot

Hyönteishotellin koko

• Hyönteishotellin pitäisi olla tarpeeksi syvä. Optimaalinen syvyys olisi googlailujeni perusteella 15 - 20 cm, useimmat markkinoilla olevat valmiit tuotteet eivät kyllä näin syviä ole. Jos ja kun tinkii syvyydestä, talvehtimismahdollisuudet ja -halut saattavat heiketä. Muuten koko ja muoto voi olla mikä tahansa.

Pieni ja sievä pieneen puutarhaan tai parvekkeelle.

Jos lääniä riittää, hyönteishotelli voi olla hyvin suurikin.

Tämän upean halkopinon pitkän, vanhan aitan seinustalla, kuvasin vappuna miehen enon luona. Halkopinot ovat pesimis- ja talvehtimispaikkoja monille hyönteisille. Siististi ladottu halkopino on myös jokaisen pihan kaunistus.

Sijoituspaikka

• Paras paikka hyönteishotellille on aurinkoinen seinusta, mieluiten aamuaurigon suunta tai etelä, jolloin aurinko pääsee lämmittämään ja kuivaamaan pesän.

• Hyönteishotelli kannattaa sijoittaa ainakin 1 - 1,5 m korkeuteen, mutta korkeammallekin sen voi laittaa.

• Hyönteishotelli kannattaa laittaa puutarhassa sinne, minne pölyttäjiä toivoo tai missä niille on tarjolla ravintoa, kukkia. Tarhamehiläisten keruumatkat ylettyvät jopa kolmen kilometrin päähän kotipesästä, eli pölyttäjiä riittää kyllä tontin jokaiseen nurkkaan vaikka pölytettävät eivät ihan pesän vieressä olisikaan. Tärkeämpi argumentti sijoituspaikkaa ajatellen on lämpö ja suoja.

Lämpimällä seinustalla, räystään alla, hyönteisten pesät ovat suojassa sateelta ja tuulelta. 

Punainen ja keltainen väri houkuttelevat päiväperhosia puoleensa. Keltainen väri yhdessä ultraviolettivalon kanssa näkyy perhosen silmissä ns. mehiläispurppurana. Jos hyönteisten näkökyky (ja niiden merkitys ylipäätään) kiinnostaa, siitä voi lukea lisää Noora Ruthin opinnäytetyöstä "Pölyttäjähyönteiset osana kasvillisuuden monimuotoisuutta". Värinäöstä alkaen s. 23.

Valmiiden perhoshotellien "perhososasto" on askarruttanut mieltäni. Miksi lentoaukko on tuon muotoinen ja mitä perhoset kaipaavat pesiensä pehmusteeksi? Onko siellä yksi vai useampi kolo ja montako perhosta mahtuu yhteen lokeroon?

Vastaukset sain Facebookin "Luonnonmukainen hyötypuutarha" -ryhmästä, kiitokset sinne!

• Lentoaukon muoto mahdollistaa päiväperhosen siipien mahtumisen "ovesta sisään", mutta estää esim. lintuja pääsemästä apajille.

• Perhosille tarkoitettuun lokeroon kannattaa laittaa vaikkapa löyhällä kiepillä olevaa pajunkuorta tai heinää.

• Perhosille voi rakentaa myös oman, pelkästään niille suunnitellun hotellin.

• Perhoshotellin paras sijoituskorkeus on n. 1,5 m.

Päiväperhosista Suomessa talvehtivat aikuisina mm. suruvaippa, nokkosperhonen ja neitoperhonen. Ne tarvitsevat hieman lämpimämmän paikan talvehtimiseen, mutta sitruunaperhonen viettää talven taivasalla talventörröttäjin varsilla tai varvikoissa. Sitruunaperhonen saattaisi siis talven perhoshotellissa viihtyä ja monasti se onkin kevään ensimmäinen perhonen jonka näkee.

Ensimmäiset perhoset lähtevät liikkeelle jo helmi-maaliskuussa. Nämä aikuiset yksilöt ovat ilonamme kesäkuulle. Heinäkuussa alkaa sukupolvenvaihdos: toukkina talvehtineet ovat kehittyneet perhosiksi ja lähtevät liikkeelle. Syys-lokakuuussa perhoset vetäytyvät taas talviunilleen.

Kuvalähde thegrowingobsession.co.uk, Top Tips for Insect Hotel

Kun pieniä perhoshotelleja sijoittaa vaikkapa oleskelualueiden läheisyyteen, saa perhosista ja niiden kauneudesta nauttia varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn.

Muuta:

• Pyöreisiin koloihin kannattaa panostaa, ne tuovat puutarhaan parhaat pölyttäjät.

• Hyönteishotellin voi viedä talveksi ulkovarastoon tai suojata sen muuten, jotta linnut eivät pääse nokkimaan pesiä. Suojauksen on oltava hengittävä.

• Hyönteishotelleihin majoittuvat ainoastaan nk. erakkohyönteiset. Näillä hyönteisillä ei ole omia parvia eikä tarvetta puolustaa pesiään esim. tarhamehiläisten tapaan, siksi ne ovat turvallisia pihapiirissä.