Juhannus, kukkia ja mansikoita

Juhannuksenakin tehtiin töitä, mutta minä livistin sen verran että kävin keräämässä juhannuskukat ja järjestin pienen, hieman juhlavamman kahvihetken puutarhaan. Myös äidit oli kutsuttu juhannuskahveille ja katsomaan remontin edistymistä.

Vaikka toisaalla näytti tältä...

 ...toiseen suuntaan näkymä oli ihan mukiinmenevä! Kannoimme työpöydän valtavan tuijan alle, valkoinen pöytäliinä ja siinäpä se: juhannuskeidas keskellä kaaosta.

Tuijan varjossa on vietetty tänä kesänä paljon aikaa. Siellä on syöty ateriat ja juotu kahvit. Päivällä tuija suojaa paahteelta ja pieneltä sateeltakin, ilta-aurinko puolestaan paistaa mukavasti matalalta ja lämmittää pöydän ääressä istuvia.

Minulla on tapana (ja riesana) nähdä asioita "sieluni silmin". Tämän näyn olin kuvitellut jo silloin, kun tulimme pihaan ensimmäisen kerran. Oli ihanaa nähdä se nyt ihan oikein silmin, vaikka tämäkin kohta on vielä oikeasti vähän vaiheessa.

Käsittelin vanhan saunapenkin mustalla Valtilla ja nyt se toimi kukkapöytänä. "Kakkaämpärikin" sai uuden, arvoisensa tehtävän kukkaämpärinä.

Ruokakomerosta kaivoin esille oikein kakkulautaset. Lautasliinat Marimekon.

Todellisuudessa äidit tekivät suurimman työn kahvittelujen järjestämisessä. Koska keittiötä ei tällä hetkellä ole, pyysin heitä tuomaan leipomukset tullessaan. Minun äitini toi kaura-mansikkakakun, jota meillä on syöty jo 29 vuotta aina mansikka-ajan alkaessa.

Miehen äiti toi ihanan, kirpeän raparperipiirakan, joka oli tehty vanhasta, punavartisesta lajikkeesta. Saan sitä omaan puutarhaammekin jahka ennätän keskittyä kasvimaan tekoon.

Nannan kaura-mansikkakakku 

12 dl isoja kaurahiutaleita 

4 rkl vehnäjauhoja 

4 tl leivinjauhetta 

-sekoitetaan keskenään 

300 g voita sulatettuna 

-lisätään 

4 munaa 

6 dl sokeria (sokerin määrää voi vähentää, on aika makeaa!)

-vatkataan vaahdoksi ja lisätään 

Pohja paistetaan leivinpaperilla vuoratulla uunipellillä alatasolla 200 asteessa 15 minuuttia. 

Annetaan jäähtyä hyvin. Leikataan kahtia ja kootaan kerroksittain mansikoitten ja kermavaahdon kanssa tarjoiluvadille. 

Mansikoita menee pari litraa, kermaa 3-4 desiä. 

Jos leikkaa kerrosten väliin tulevat mansikat puoliksi tai jopa viipaleiksi, kakku pysyy paremmin kasassa. Päällimmäisen osan siirtäminen paikalleen onnistuu parhaiten leivinpaperin avulla tai leikkaamalla se kahtia. 

Ohjeen määrä on sopiva 60 cm:n uunin korkeareunaiselle pellille. Kakku kannattaa koota muutamia tunteja ennen tarjoilua, jotta se ehtii vähän mehustua, ja säilyttää kylmässä. Parasta se on seuraavana päivänä. 

Tämä kakku riittää kymmenelle, mutta pienempikin porukka pystyy tekemään siitä selvän. 

Kauniita paloja siitä ei saa leikattua, mutta se ei haittaa! Tosin jos korvaa puolet kaurahiutaleista pienillä, tavallisilla kaurahiutaleilla, kakku pysyy paremmin koossa.

Kakusta voi tehdä myös yksikerroksisia "leivoksia" kun leikkaa pohjan sopiviksi paloiksi ja laittaa päälle kermaa ja mansikoita. Varsinkin isommissa juhlissa se voi olla kätevin tapa tarjota tätä herkkua.

Illemmalla, kun päivän työt oli tehty, nautimme hieman kuohuviiniä sen kunniaksi, että makuuhuoneeseen oli saatu laminaatti ja pääsimme pois autotalliasumuksestamme!

Illemmalla vielä grillailtiin pääremonttimiehen ja hänen perheensä kanssa. Ja mikäs siinä oli iltaa istuskella kun sääkin oli poikkeuksellisen suosiollinen tänä vuonna.

Mutta melkein parasta oli kun avasi silmät varhain juhannusaamuna:

Olimme ihan oikeassa huoneessa! Ikkuna! Happea! Valoa! 

Joku kysyikin Facebookissa:
"Entäs jos tulee ikävä takas autotalliin?"

Vastasin:

"Torstaina aamulla katselin sitä (autotallikotiamme) ennen töihin lähtöä ja mietin oikeasti samaa... Se on ollut meille ihan hyvä pesä remontin aikana ja "koti". Kunhan se saadaan oikeaan kuosiinsa ja käyttöönsä, pääsee sinnekin ihan vaikka yöunille jos oikein ikävä tulee...