Bokashinesteellä ja -mullalla lannoittaminen

Bokashineste on hyvä lannoite joka sopii melkein kaikelle kasvavalle: huonekasveille, perennoille, eli monivuotisille puutarhan ruohovartisille, marjapensaille, hedelmäpuille, kesäkukille, havuille ja vihanneksille.

Tässä tulevat lannoitusohjeet pätevät yleisohjeena lannoittamiseen. Bokashinesteellä lannoittamisessa on vielä muutamia omia erityispiirteitä:

• Kun käyttää mitä tahansa lannoitetta, on otettava huomioon kunkin kasvin lannoituksen tarve, sen suosima kasvualustan pH ja vuodenaika, jona lisälannotteita annetaan. Jokainen bokashimpärillinen on omanlaisensa riippuen sen sisällöstä ja kaupan lannotteista poiketen tarkkoja annosteluohjeita ei pysty antamaan. Pääsääntö kuitenkin on, että muiden lannoitteiden antamista voi vähentää huomattavasti bokashinestettä ja/tai -multaa käytettäessä.

• Koska bokashinesteessä ei ole typpeä, sillä voi periaatteessa lannoittaa ympäri vuoden jos katsoo tarpeelliseksi. (Myös kaupan ns. syyslannoitteet ovat typettömiä.) Typpeä kasvit tarvitsevat varsinkin kasvukauden alussa, mutta myös kasvukaudella. Bokashimullassa typpeä on.

Bokashinesteen lisäksi keväällä ja kasvukauden aikana on siis syytä antaa myös typpipitoista lannoitetta.

• Typpiptoisia lannoitteita (esim. kanankakka- ja hevosenlantapohjaiset lannoitteet) ei pidä antaa enää loppukesästä monivuotisille kasveille. Kotipuutarhassa bokashimultaa voi laittaa kasvien juurelle ja sitä voi käyttää kun vaihtaa keväällä huonekasvien mullat. Luonnossa typpi ja fosfori ovat ne ravinteet jotka rehevöittävät vesistöjä. Kotipuutarhassakaan ei ole syytä ylilannoittaa, kasvien vointia ja ravinteiden tarvetta on seurattava.

Typpi kasvattaa   Kalium lisää satoa   Fosfori kukittaa

• Kasveja ei kastella bokashivedellä lehdille, vaan suoraan maahan. Jotkut kestävät sen, toiset eivät, ei kannata kokeilla.

• Oikein käynyt bokashineste on hapanta ja sen pH on 4-5. Vedellä laimennettaessa sen pH kuitenkin nousee ja bokashinesteellä voi lannoittaa/kastella myös kalkinsuosijoita.

• Useimat kasvit viihtyvät parhaiten neutraalissa tai lievästi happamassa maassa. Suomessa maaperä on luonnostaan hapanta, siksi kalkinsuosijoille on syytä antaa lisäkalkkia kevätlannoituksen yhteydessä. Helpoiten se käy sekoittamalla kalkkirakeita kasvualustaan tai levittämällä niitä myöhään keväällä viimeisten lumien päälle. Lumien sulaessa kalkki liukenee suoraan maahan.

Bokashinesteen laimentaminen

Bokashineste on hyvin voimakasta ja ravinnepitoista. Laimennussuhteeksi suositellaan

1:100, jopa 1:200.

Käytännössä se tarkoittaa seuraavaa:

• 10 l puutarhakannuun 0,5 - 1dl bokashinestettä
• 5 l puutarhakannuun 0,25 - 0,5 dl bokahinestettä
• 2 l kastelukannuun max. 1 ruokalusikallinen bokashinestettä

Jos haluaa käyttää bokashimultaa, tai multaa johon on sekoitettu bokashimultaa, taimikasvatuksessa, sen ravinnepitoisuus pitäisi tietää. Turvallisinta ja helpointa on käyttää kevyttä, hiekansekaista ja ravinneköyhää "kaupan taimimultaa" kasvatuksen alkuvaiheessa. Myös nämä sisältävät hyödyllisiä mikrobeja. Halutessaan taimimullan voi toki valmistaa itsekin bokashimullasta ja hiekasta, mutta kuten edellä jo sanottiinkin, täsmällistä ohjetta tai sekoitussuhdetta ei voi antaa koska kotona olevan multatehtaan kyljessä ei ole lappua jossa kerrottaisiin mullan koostumus ja ravinnepitoisuudet.

Kun taimet ovat lähteneet hyvään kasvuun, niitä voi kastella laimennetulla bokashinesteellä ja/tai lisätä kasvatusastioihihin bokashimultaa koulimisen yhteydessä.

Jos käytät bokashimultaa kasvualustana, bokashivesi kastelulannoitteena ei ole enää välttämätöntä samana vuonna. Ruokajätteen määrästä ja puutarhan koosta tietysti riippuu, paljonko kenelläkin bokashinestettä on käytössä ja mille kaikelle se riittää.

• Typpeä kaipaavien kasvien typensaanti on turvattava muilla keinoilla. Luonnonmukaisista typpilannotteista voit lukea lisää täältä: Puutarhurin parhaat kaverit.

Kasvien vointia ja kukintaa on seurattava ja yritettävä itse arvioida tarvitaanko lisälannoitusta vai ei. Jos "tavalliseen" multaan on sekoitettu bokashimultaa, lisälannoituksen tarve riippuu mm. näiden kahden sekoitussuhteesta, muiden lannotteiden käytöstä ja kunkin kasvin yleisestä lannoitustarpeesta.

• Huonekasvien lannoitus

Huonekasvien lannoitus aloitetaan helmikuussa ja sitä jatketaan syys-lokakuulle. Lannoituskauden alussa ja lopussa on syytä käyttää kohtuullisen laimeaa lannoitetta jotta kasvit saavat rauhassa heräillä uuteen kasvukauteen ja taas laskeutua pikkuhiljaa lepokauteen.

Jotkut huonekasvit kaipaavat lannoitusta myös lepokautena, mutta vain esim. kerran kuussa, toiset taas, kuten esim. kaktukset, eivät juuri lannoiteita kaipaa edes kasvukaudella. Tarkista kunkin huonekasvin lannoitustarve.

• Koska bokashineste sisältää fosforia ja kaliumia, sitä on syytä käyttää harkiten huonekasvien lepokauden aikana.

• Sipulikukkien lannoitus

Tulppaanit ja muut sipuli- ja mukulakasvit lannoitetaan syksyllä istutuksen yhteydessä ja uudestaan keväällä ennen niiden kukintaa. Näissä lannoituksissa on hyvä käyttää bokashimullan tai boashikasteluveden lisäksi myös jonkin verran typpipitoista lannoitetta. 

Kun kukinta on ohi, kasvit säilövät ravinteet sipuliinsa tai mukulaansa seuraavaa kasvukautta varten. Kukinnan jälkeen, kun lehdet alkavat kuihtua, lannoitusta tai kastelua, edes pelkällä vedellä, ei enää jatketa. Sipulikukat kaipaavat kasvukausien välissä lepoa, jpa kuivuutta, ja tästä syystä jotkut jopa nostavat tulppaaninsipulit ylös maasta kuivumaan ja kesäsateilta turvaan.

• Bokashimultaa voi lisätä sipulikukkien kasvualustaan syksyllä. Jos ne kaipaavat kastelua kasvukauden alussa, bokashivettä voi niille antaa.

• Marjapensaiden ja hedelmäpuden lannoitus

Lannoittaminen parantaa ja kiihdyttää kasvua. Liiallinen lannoittaminen ei ole eduksi: omenapuu innostuu tekemään pystysuoraan kasvavaa, pois leikattavaa vesiversoa ja marjapensaat venyttävät oksiaan sadon siitä sen kummemmin lisääntymättä.

Monivuotiset hedelmiä ja marjoja tuottavat puut ja pensaat eivät oikeastaan lannoitusta keväällä kaipaa, sadon kannalta kukinnan onnistuminen ja pölyttyminen on olennaisempaa, mutta halutessaan juuristoalueen voi varhain keväällä kastella bokashivedellä ja/tai lisätä bokashimultaa niiden juurelle.

• Syyslannoituksesta sen sijaan on hyötyä. Bokashinesteessä on kaliumia ja fosforia jotka edistävät kukkien syntymistä ja parantavat satoa. Kasvit, jotka kehittävät seuraavan kevään kukka-aiheensa jo syksyllä (esim. mansikka, hedelmäpuut ja marjapensaat), hyötyvät loppukesän bokashilannoituksesta. 

• Havut, atsaleat ja rhodendronit

Nämä kaikki viihtyvät happamassa, melko köyhässä maassa. Varhain keväällä niillekin voi antaa bokashinestettä kastelulannoitteena, mutta ikivihreät selviävät talviemme yli parhaiten kun antaa niiden kasvaa luonnolliseen tahtiinsa. Jos multatehtaassa on valmista tavaraa, tätä multaa voi levitellä juuristoalueelle.

Jos käytetään kaupan lannotteita, havuille, pensasmustikalle ja muille happaman maan kasveille on erikseen omat lannoitteensa ja multansa. Bokashimultaa voi sekoittaa kasvualustaan kun istuttaa tähän ryhmään kuuluvia kasveja puutarhaan. Jos ne kaipaavat kastelua, bokashivettä voi käyttää, mutta kuten sanottua, varsinkin havut viihtyvät parhaiten melko köyhässä maaperässä.

• Kukkivat koristepensaat ja -puut

Tähän ryhmään kuuluvat mm. ruusut, jasmikkeet, angervot ja syreenit. Sama ohje kuin marja- ja hedelmäpuille: syyslannoitus syksyllä, muuten niiden annetaan elää normaaliin, luonnolliseen tahtiinsa.

Ruusujen lannoittamiseen on omat ohjeensa erilaisille ruusutyypeille. Jotkut eivät juuri lannoitusta kaipaa, kuten juhannusruusu (Rosa pimpinellafolia), mutta toiset, jalommat ruusut tarvitsevat enemmän hoivaa. Ruusujenkin lannoitus lopetetaan kuitenkin ajoissa jotta ne pääsevät valmistautumaan talveen.

• Perennat (monivuotiset ruohovartiset kasvit)

Perennoja voi alkaa lannoittamaan kun ne ovat lähteneet kunnolla kasvuun. Perennojen kasvualustaan voi sekoittaa bokashimultaa ja niitä voi kastella laimennetulla bokashinesteellä. Kasvukauden alussa, juhannukseen asti, niille voi antaa voimakkaampia, typpipitoisia lannotteita. Lannoittaminen lopetetaan kun kukinta on ohi, viimeistään kuitenkin heinäkuun alussa jolloin alkaa niiden tuleentuminen, eli talveen valmistautuminen. Kukkivat köynnökset (esim. kärhöt, Clematis) kuuluvat myös tähän ryhmään.

• Jos bokashinestettä riittää, sillä voi kastella perennoja koko kesän.

• Kesäkukat

Yksivuotisia kesäkukkia lannoitetaan koko niiden kasvu- ja kukintakauden ajan. Bokashinesteen kalium ja fosfori pitävät huolen pitkästä kukinta-ajasta. Syksyllä kesäkukat voi laittaa multineen päivineen multatehtaaseen ja sekoittaa bokashimassaan. Toki kukat ja kukkavarret voi laittaa erikseen myös hapattumaan.

• Vihannekset ja yrtit

Eri vihannekset tarvitsevat eri tyyppistä ja eri vahvuista lannoitusta, jotkut yrtit eivät niitä kaipaa juuri ollenkaan. Bokashinestettä voi käyttää kastelulannoitteessa kaikille kasvimaan ja kasvihuoneen satoa tekeville niiden kunkin oman tarpeen mukaan. Jos kasvualustassa on jo bokashimultaa, lisälannoitteen antaminen kasteluvedessä voi olla jopa turhaa, eli ei kannata stressata vaikka sitä bokashivettä ei koko kesää kaikille riittäisi..

Kasvukauden alussa kasvualustaan voi sekoittaa bokashimultaa, kanankakkarakeita tai "pollen parasta" turvaamaan typen saanti. Myös nurmikonleikkuujäte on hyvää, typpipitoista lannoitetta katteena käytettynä.

Parhaan sadon saa, kun tutustuu kunkin vihanneksen tai yrtin hoito-ohjeisiin ja niille.

Pelkkä lannoittaminen ei riitä kukoistavan puutarhan, parvekkeen tai kasvimaan luomiseen.

Kun hankkii kasvin, on syytä tutustua sen valontarpeeseen ja siihen, millaisessa maassa se viihtyy parhaiten. Jos nämä kaksi asiaa eivät ole kohdillaan, mikään lannoite ei pelasta tilannetta, ei edes bokashineste...

• Älä lannoita taimia tai nuoria kasveja liikaa.
• Huomioi kunkin kasvin oma ravinne- ja lannoitustarve.
• Älä lannoita liikaa.
• Anna kasvien kasvaa omaan tahtiinsa; samanvuotiset versot ovat arimpia talvaurioille.
• Anna bokashilannoituksen lisäksi kalkinsuosijoille kalkkia.
• Lannoita kasveja alkukesästä myös typpipitoisella lannoitteella. (Esim. lanta, kanankakka, ruohosilppu)
• Lopeta monivuotisten kasvien typpipitoinen lannoittaminen viimeistään heinäkuun alussa.
• Huolehdi kunkin kasvin oikeasta sijoituspaikasta: valo, lämpö, maaperä.

Jos bokashinestettä tulee yli tarpeen (harvinaista?) esim. pienessä pihassa tai pervekeviljelmillä, sitä voi kaataa multatehtaaseen (tai viemäriin), nurmikolle laimennettuna tai viedä naapurille mieluummin kuin antaa liikaa kasvaville kasveille. Ylilannoittamisellakin voi tehdä tuhoa.

Tätä bloggausta on muokattu aika moneen kertaan... Lämmin kiitos korjauksista kaikille neuvoja ja vinkkejä antaneille!

Oma tyylini hoitaa kasvimaata ja puutarhaa ei perustu kaupan lannotteisiin tai kasvien "hyysäämiseen". Yritän parhaani mukaan etsiä niille otollisen kasvupaikan, kasvualustan ja valo-olosuhteet, kastelen ne kerran kunnolla istutusvaiheessa, peitän istutusalueen eloperäisellä katteella ja se melkein riittääkin. No, gladiolukset, kärhöt ja muut "hienohelmat" saavat vähän erityishuolenpitoa. Bokashinestettä tulee tällä hetkellä korkeintaan muutama desilitra viikossa, se tarkoittaa neljää, viittä kastelukannullista. Kyllä sille määrälle aina paikka löytyy.

Jos aihe kiinnostaa tai askarruttaa, Facebookista löytyy ryhmiä joissa on asiantuntevaa porukkaa mukana. Ryhmiä voi hakea hakusanoilla "luonnonmukainen" ja "bokashi".

Antoisaa kasvukauden alkua!