Pitkän kasvuajan vaatimia yrttejä ovat mm. laventeli ja rosmariini. Molemmat ovat omia suosikkejani: hyvän tuoksuisia ja kauniita. Laventelia käytetään useimmiten tuoksunsa takia koristekasvina, mutta se kelpaa myös ruoanlaittoon. Rosmariini on perinteisesti mauste, mutta kauniin ulkonäkönsä vuoksi itse käytän sitä myös koristekasvina paahteisilla paikoilla ja kesäkukkien kaverina.
Netistä löysin kuvan kukkivasta rosmariinista (Rosmarinur officiinalis),
Elävässä elämässä en olekaan moiseen törmännyt!
Chilien, latva-artisokan, munakoison ja paprikan siemenet on syytä laittaa
multiin nyt. Tomaatit voivat vielä odottaa.
Paprikoita (Capsicum annuum) on monen värisiä. Niitä tavallisia punaisia, keltaisia
ja vihreitä saa kaupastakin, kotona voi olla kiva kokeilla jotain vähän erikoisempaa.
Juovikkaan tomaatin (Tigerella) raakile vanhassa kasvihuoneessa.
Samassa paikassa tomaatti "Härän sydän".
Erilaisia tomaattilajikkeita on nykyään ihan hurjan paljon, myös niitä, jotka pärjäävät ulkona. Kasvihuoneessa on tullut kokeiltua noita erikoisempia, mutta parhaan ja pisimmän sadon saa erilaisista kirsikkatomaateista. Niitä olen kasvattanut suurissa ruukuissa ja astioissa lähellä oleskelualuetta, josta niitä on helppo napsia salaattiin - tai suoraan suuhun. Mikään kaupan tomaatti ei pärjää itse kasvatetulle, auringossa loppuun asti kypsyneelle tomaatille.
Jos toivot miehen innostuvan puutarhanhoidosta, osta chilin siemeniä.
Sisältää kyllä pienen riskin: kun miehet innostuvat, he innostuvat usein ihan
kunnolla... Voi käydä niinkin, että omille siemenkasvatuksille ei enää
ikunalaudoilta löydykään tilaa...
Mansikan taimet on helppoa ja edullista ostaa valmiina vaikka torilta,
mutta jos haluaa kokeilla siemenkasvatusta, nekin kannattaa kylvää nyt helmikuussa.
Olen vuosikaudet, hmmm... vuosikymmenet, ihmetellyt, miksi mansikka on englanniksi "strawberry", olkimarja. Nykyään tiedän: ennen kuin mustat suojakankaat keksittiin, mansikkapensaiden alle laitettiin olkia jotta ne eivät osuisi maahan ja pilaantuisi. Olki on edelleen käyttökelpoinen ja hyvä vaihtoehto mansikkamaalle: se suojaa mullan pintaa kuivumiselta, pitää maan tasaisen kosteana ja estää rikkaruohojen kasvua, mutta päästää sadeveden hyvin läpi. Se on mielestäni myös paljon kauniimpi kuin musta kangas ja tarjoaa puutarhurin parhalle kaverille, kastemadolle, ravintoa ja mahdollisuuden kuohkeuttaa multaa ihan pinnasta asti. Olkikatetta ei tarvitse syksyllä ottaa pois. Sen voi jättää kompostoitumaan mansikkamaalle niille sijoilleen ja keväällä vain lisätään uutta. Kannattaa kokeilla! Olkea voi kysellä maanviljelijöiltä, heillä on monasti ylimääräistä tai vähän huonoksi mennyttä: hieman homeinen olki kelpaa mansikkamaalle mutta ei eläinten pahnoiksi.
Viime syksynä bongasin romuläjän melko lähellä olevan talon pihasta. Talossa oli alkamassa mittava remontti ja pihalle oli kasattu erilaista purkujätettä ja kadulle näkyi kyltti "saa ottaa". Osa tavarasta oli tuotu muualtakin, joukossa oli mm. rikkoontuneita liikennemerkkejä ja erilaista romurautaa. Parina päivänä kävin katselemassa löytyisikö läjistä mitään meidän pihaamme kierrätettävää ja löytyihän sieltä. "Ruostemetsästä", kuten 4 v lapsenlapseni paikkaa kutsui, löytyi aika paljon käyttökelpoista lautaa kasvulavoiksi.
Olen aina kaivannut suurta, etelään antavaa ikkunaa, jolla olisin voinut kasvattaa taimia. Nyt minulla olisi sellainen, mutta en taida kylvöihin ryhtyä: mihin ihmeeseen laittaisin herkät taimet huhtikuussa pois remontin tieltä? "Ruostemetsästä" haetut laudatkaan eivät ole vielä minkään taikaiskun voimasta muuttuneet kasvulavoiksi ja pelkään, että kevään muiden remonttien takia ne saadaan rakennettua vasta paljon myöhemmin kesällä. Pitää turvautua ostotaimiin ja katsoa, mihin rahkeet riittävät...
Tätä odotellessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä, kommentit ilahduttavat!