Huhtikuun loppu oli lempeän lämmin, jopa helteinen. Koivut ovat olleet hiirenkorvilla ja puutarha on ruvennut viheriöimään, ensimmäiset tulppaanitkin kukkivat. Vaan sitten se iski, takatalvi... Täällä eteläisemmässä Suomessa on selvitty pienillä yöpakkasilla ja hennoilla lumipeitteillä, mutta pohjoisemmassahan sitä lunta tuli aika huolella.
Vielä nupullaan olevat tulppaanit eivät ole moksiskaan pienistä lumista tai pakkasista.
Pionin piipatkin pilkistelevät katteen seasta. Kunhan lämpenee, siirrän katetta pois juurelta ja annan niille vähän uutta, parempaa multaa.
Valkokirjavalehtinen suikeropitkäpalko, Arabis ferdinandi-coburgi ‘Variegata’, näyttää vielä vähän raaskulta, mutta tekee jo pientä, n. 8 cm korkeaa kukkaa.
Aamuisin on mukava haahuilla pihalla ja miettiä ja suunnitella istutusalueiden ja köynnösporttien paikkoja. Samalla tekee löytöjä... Ilokseni tontin takarajalla kasvaa valkovuokkoja!
Lipstikkaa riittää näköjään myös kavereille. Lipstikka on ihana, aion kuivata sitä talveksi, mutta emme me ehdi tuollaista määrää käyttää...
Olen luvannyt pyhästi pysyä pois puutarhamyymälöistä siihen asti kun remontti on valmis. Pienen pokkeuksen jouduin kyllä tässä taannoin tekemään...
Mies toivoi valkoista ruusua olohuoneen suurten ikkunoiden eteen ja työkeikalla Hämeenlinnan KodinTerrassa tämä tuli vastaan... Valkoinen, pitkään kukkiva maanpeittoruusu 'Swany' sopii penkkiin kuin nenä päähän. Kuva lainattu, ei ole ihan vielä noin näyttävä...
Ihanaa puutarhatoukokuuta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä, kommentit ilahduttavat!