Ruokakonttorimme on baguan sektorilla 6: metalli, avuliaat ystävät, matkat. Perinteiseen tapaan sen seinät on mäntypaneloitu, eli vallitseva elementti on puu. Puiset hyllyt ovat mustat (vesi, todella epäkäytännölliset - pölyyntyvät, mutta tyylikkäät!). Remonttivaiheet voit halutessasi käydä katsomassa täältä: Ruokakonttori.
Metallielementin määrästä en ole ollut niinkään huolissani. Sitähän on valkoisena värinä sekä pakastimessa, että ovessa, myös tarjottimissa ja muissa astioissa, mutta mikä symboloisi avuliaita ystäviä ja matkoja?
Tila on pitkänomainen ja kapea. Pelkään aina, että jossain huoneessa tai tilassa tuntuisi siltä, että seinät kaatuvat päälle, siksi jätin tännekin tyhjää tilaa myös hyllyjen yläpuolelle oikealle, heti sisään tullessa. Siihenhän tarvittiin taulu! Mutta minkälainen... Sitten muistin!
Olen saanut ystävättäreltäni lahjaksi upean valokuvakirjan, Juha-Pekka Laakion "Kitchen Works". Onhan se synti ja häpeä mennä tuhoamaan upea, nidottu kirja, mutta onhan sekin synti ja häpeä, että upeita kuvia voisi ihailla vain kirjaa selaamalla... Nyt näen tämän kuvan joka päivä, monta kertaa...
Irrotin kirjasta varovasti koko aukeaman ja laitoin sen sopiviin kehyksiin.
Tämä kuva, jos mikä, symboloi ystäviä ja yhdessäoloa. Minulle mieluisin tapa olla ystävien kanssa, tai kiittää heitä avusta, on tarjota ruokaa. Värit tuovat mieleen Espanjan, joka on yksi suosikkimatkakohteitamme.
Joskus ne fengshuit ovat aivan kohdallaan ilman sen kummempia lavastuksia tai
ryhtymisiä. Kun katselin ympärilleni, tajusin, että ruokakonttorissahan
on vaikka mitä sellaista, joka liittyy nimenomaan ystäviin!
Avuliaan ystävän tuomia kuivattuja tatteja toiselta saadussa Kumelan
vanhassa lasipurkissa...
Lasitölkillinen hauskoja muistoja, cooleri odottamassa seuraavia juhlia.
Vähän sitä metalliakin!
Pullollinen toisten ystävien tuliaisiksi tuomaa herkullista roséviinietikkaa...
Teräsvativalikoima on laaja ja ne otaan esiin kun väkeä on koolla enemmän.
Ja täällähän ne kuohuviinilasitkin ovat odottamassa seuraavia pirskeitä.
Ja sitten vielä muistoja maailmalta...
Valtavat, ihanat, hankalat (painavat varmaan kilon jokainen) - mutta ihanat
pastalautaset "made in Italy", lahja äidiltä. Näitä aina joskus hivelen ja mietin,
milloinkohan pääsisin taas Roomaan. Tai Toscanaan. Tai Venetsiaan.
Etanapannut tuovat veden kielelle, tietysti myös paljon hyviä makumuistoja
kotoa ja reissuista.
Kyllä vain, ruokakonttorissa ystävät ja matkat maailmalle ovat
vahvasti läsnä. Muotoina, väreinä, materiaaleina. Muistoina,
suunnitelmina ja haaveina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä, kommentit ilahduttavat!